One Communicationsin toimitusjohtaja Mika Ahokas vieraili Menestystä Etsimässä -podcastissa Antti Pietilän vieraana. Keskustelun keskiössä oli Dream Brokerina alkunsa saaneen viestintäohjelmistoyhtiön tarina. Ahokas nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi vuonna 2012, hänen toimittuaan aluksi yhtiön neuvonantajana ja sijoittajana sekä sittemmin hallituksen puheenjohtajana. Tämän jälkeen One Communicationiksi uudistunut yhtiö on laajentunut kahdeksaan Euroopan maahan ja saavuttanut yli 10 miljoonan liikevaihdon. Yhtiön lippulaivatuote on videoviestintäratkaisu #One.

Mika Ahokkaan ja Antti Pietilän tiet ristesivät vuonna 2006, molempien toimiessa silloisen Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksessa. Pian tämän jälkeen Ahokas oli osana internetpohjaisia tiedonkeräys- ja analysointiratkaisuja tarjoavan Digiumin ostamista vuonna 2007. Hän toimi yhtiön johdossa yhdessä Matti Heikkosen ja Risto Siilasmaan kanssa. Tarkoituksena oli rakentaa Digiumista kansainvälisen tason SaaS-yhtiö. Myöhemmin Digium myytiin norjalaiselle Questbackille.

Vuonna 2007 Dream Brokerin yritystoimintaa aloittelivat nuoret henkilöt, ja alkuvaiheissa edistyminen kulki käsi kädessä uuden opettelun ja asiakaspalautteen kanssa. Dream Brokerin alkuperäinen idea oli tuottaa yrityksille internetpohjainen TV-ratkaisu omien televisiokanavien luomiseen. Ahokas ei nähnyt tälle idealle kysyntää Pohjoismaissa. Sen sijaan SaaS-pohjaisen liiketoiminnan kehittäminen kiehtoi paljon enemmän, sillä siitä oli nähty hyviä tuloksia B2B-markkinassa.

Ensimmäisen videoalustan prototyyppi valmistui yrityksiltä kartoitettujen tarpeiden pohjalta. Videoalustan ensimmäisiä ominaisuuksia oli kuvaruudun tallentaminen, joka osoittautui hyödylliseksi esimerkiksi yritysten henkilöstön kouluttamisessa. Laskutusmalliksi muodostui SaaS-yhtiölle hyvin tyypillinen toistuvaislaskutus 12 kuukauden välein. Ahokkaalle tarjoutui samanaikaisesti etuoikeus tehdä yhteistyötä maailman suurimman SaaS-yhtiön, Salesforcen kanssa, toimien Pohjoismaiden ensimmäisen user groupin vetäjänä. Salesforcen liiketoimintamalliin tutustuttuaan hän sai huomata Dream Brokerin toimintamallien olevan lähes identtiset.

Ahokkaan astuttua Dream Brokerin toimitusjohtajan rooliin vuonna 2012, avattiin ensimmäinen ulkomaan haara tytäryhtiönä Ruotsiin. Talvella 2013 toiminta laajentui Tanskaan, keväällä 2014 Norjaan, vuonna 2017 Hollantiin, vuonna 2018 Saksaan, vuonna 2022 Islantiin, vuonna 2023 Iso-Britanniaan, ja vuoden 2025 alussa kumppanin kautta Espanjaan. Ennen kansainvälistymistä, yhtiön jäsenet tapasivat eri maiden suurlähetystöjä, asiantuntijoita, neuvonantajia ja konsultteja. Oikeiden kontaktien löydyttyä Dream Brokerin liiketoimintamallin monistaminen on ollut yllättävän suoraviivaista.

Parhaiten Ahokas kokee yhtiön kansainvälistymisen onnistuneen maissa, joihin on voitu lähettää Suomessa tai muussa toimintamaassa yhtiön toiminnan tunteva ja myynnin tehtävissä hyvin menestynyt henkilö. Muutoin eri maihin on palkattu paikallinen henkilöstö. Myyntimallina on toiminut pääosin oma, suora myynti kaikissa toimintamaissa. Toisin kuin voisi luulla, asiakashallinnan kustannukset eivät ole olleet erityisen korkeat ulkomaan haaroissa. Esimerkiksi Tanskassa, jossa haastatteluhetkellä on yhtiön kannattavin liiketoiminta, asiakkuudenhoidon ja asiakashankinnan kustannukset ovat matalimmat. Suuria palkkaeroja ei maiden välillä ole, vaikka pientä hienosäätöä on tehtävä paikallisiin elinkustannuksiin soveltamiseksi. Suurin osa myynnin palkkatuloista muodostuu kuitenkin komissioiden ja onnistumisten kautta. Pitkän aikavälin keskiarvolla keskikaupan koko on ollut 10 000 euroa.

Dream Brokerin myynti jakautui uusmyyntiin ja asiakkuuksien hallintaan, joista vastaavat myyntikonsultit (Sales Consultant) ja asiakasvastaavat (Account Executive). Uusmyynnin ja asiakkuuksien hallinnan lisäksi Customer Success -yksikkö toimi läpi organisaation varmistaen, että asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen. Asiakkaille osoitettiin, että heitä arvostetaan ja heihin ollaan sitoutuneita ilman, että asiakassuhteita priorisoitaisiin kannattavuuden perusteella. Asiakkuuksien laajentuminen on tapahtunut vähitellen, eikä yhtiö ole ollut riippuvainen ainoastaan isoista asiakkaista. Ahokas kokee, että Dream Brokerilla parhaiten ovat onnistuneet he, jotka ovat lähtökohtaisesti uteliaita, halukkaita oppimaan ja rohkeita lähestymään asiakkaita.

Dream Brokerilla on ollut OVP eli Online Video Platform markkinoilla kaksi erillistä tuotetta, joista ensimmäinen oli Dream Screen ja seuraava Dream Broker Studio. Vuonna 2014 yhtiön visio ja strategia uudistettiin ja suuntautuminen viestintäratkaisuihin alkoi. Yhtiön sisällä perustettiin niin sanottu autotalliyksikkö, Garage, jossa alettiin innovoida videoviestintäohjelmiston applikaatiota. Ensimmäinen applikaatio sai työnimen Kit, Keep in Touch. Myöhemmin tästä tuli videoviestintäapp Nian, jolla pystyi lähettämään lyhyitä videoviestejä. Nian ei menestynyt kaupallisesti, mutta kokemuksesta jäi käteen osaamista sekä arvokkaita IPR-oikeuksia, joita pystyttiin hyödyntämään edelleen tutkimuksessa ja kehityksessä.

Vuoteen 2019 asti yhtiö oli täysin tulorahoitteinen. Kun COVID-19 iski vuonna 2020, sen vaikutus näkyi vasta viimeisellä kvartaalilla, jolloin myynti ja kansainvälistyminen kiihtyivät ja Dream Brokerin liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 Dream Brokerin liikevaihto oli 11,2 miljoonaa euroa ja asiakkaita oli noin 1200. Vuonna 2023 suuri työttömyys- ja konkurssiaalto iski Dream Brokerin suurimpiin markkinoihin, Suomeen ja Ruotsiin. Muutaman vuoden liikevaihdon laskun jälkeen oli tehtävä päätöksiä yhtiön tervehdyttämiseksi. Toiminta fokusoitiin #One ja Studio tuotteisiin ja Nianista luovuttiin.

Ahokkaan mukaan maailman viimeaikaiset tapahtumat, joiden vaikutuksia ei vielä pystytä ennustamaan sekä kotimaan taantuma, konkurssi- ja työttömyystilastot ovat vaikuttaneet muun muassa julkisen sektorin varojen käyttöön. Dream Brokerin asiakkaina ovat olleet enemmistö Suomen hyvinvointialueista, Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, keskeiset ministeriöt sekä kuntia ja kaupunkeja. Vuonna 2025 liiketoiminta kääntyi jälleen kannattavaksi, ja kasvua odotetaan edelleen.

Dream Broker #One -viestintäohjelmiston eräs ainutlaatuinen ominaisuus on se, että puhelut on mahdollista otsikoida aiheen mukaan, eli puhelun vastaanottaja näkee mitä asia koskee ja voi täten priorisoida aikaansa. #One on saatettu markkinoille pitkän kehitystyön tuloksena, mutta vasta koronan jälkeen eikä se ehtinyt varsinaiseen korona-aaltoon mukaan. Ei ole yksinkertaista siirtyä Teamsista tai Zoomista toiseen vaihtoehtoon organisaatiotasolla, mutta vaihdon tehneissä on nähty vahva lock-in, pieni asiakaspoistuma ja suuri pysyvyys.

Seuraavaksi onkin kyse siitä, millä tavalla varaudutaan muun muassa Yhdysvaltojen toimintaan ja milloin olisi ajankohtaista pohtia ei-amerikkalaisten ratkaisujen käyttöönottoa. Ahokas uskoo, että eurooppalainen suvereniteetti, eurooppalaisuus ja suomalaisuus vetävät nyt puoleensa muun muassa Espanjassa, Saksassa, Ranskassa ja Tanskassa. Mikäli Dream Broker onnistuu haastamaan Teamsin ja Zoomin globaalilla tasolla, voivat edellytykset yltää ”uuden Nokian” tai jonkin sitäkin suuremman tasolle.